Mikroartikkelit ja ketterä kirjoittaminen


Mikroartikkeli on Tutkimusparven kehittämä kirjoittamiskäytäntö, joka sopii tutkimuksen lisäksi myös yleisemmin minkä tahansa yhteisöllisesti tapahtuvan kirjoittamisen ja julkaisemisen apuvälineiksi.

Tutkimusparven näkemyksen mukaan mikroartikkeli tarjoaa hyvän mahdollisuuden kokeilla avointa työskentelyä ja kirjoittamista. Mikroartikkelin kirjoittamiseen vaadittava aika on suhteellisen pieni. Kirjoittajalle käytännön kokeileminen on siten melko pieni riski. Toisaalta pienuus edesauttaa kirjoittamisen ketteryyttä. Se lyhentää julkaisemisen iteraationopeutta, nopeuttaa palautteen saamista, tarjoaa nopeita välituloksia ja edistää kirjoittamisen verkostoitumista.

Mikroartikkelin pituutta ei ole eksaktisti määritelty, mutta se voisi olla vaikkapa 100 - 1000 sanaa.

Mikroartikkelit poikkeavat perinteisistä artikkeleista, jotka on kirjoitettu suljetulla porukalla ja julkaistu vasta valmiissa muodossa. Mikroartikkeli on taas kehittyvän avoimen kirjoittamisen käytäntö, joka pyrkii toteuttamaan mahdollisimman monta avoimuuden periaatetta – mikroartikkeli on julkaistu startista alkaen ja kuka tahansa voi osallistua sen kirjoittamiseen. Mikroartikkeli on kaikkien yhteinen siinä mielessä, että se ei ole kenenkään "omistama" eikä hallinnassa vaan vapaasti kehittyvä ja jatkuvasti itseään korjaava.

Tynkäartikkelit tai tyngät ovat muistiinkirjoitettuja ideoita, joita kuka tahansa voi jatkaa.

Mikroartikkelin voi kirjoittaa alusta alkaen itse, jatkaa vapaasti tynkäartikkeleita, ehdottaa ideaa ja pyytää muita mukaan kirjoittamaan artikkelia tai vain ehdottaa ideaa muille. Omaa artikkelia voi työstää alusta alkaen wikissä tai julkaista sen, kun haluaa siihen kommentteja.

Juhana Kokkonen on juhana.org blogissaan tarkastellut mikroartikkelin käyttöä avoimessa tutkimuksessa. Seuraavassa hänen artikkeliaan on muokattu niin, että viittaukset tutkimuskäyttöön on jätetty pois ja sen sijaan on painotettu muuta asiatekstin kirjoittamista:

Mikroartikkeli on erittäin lyhyt artikkeli. Ajatuksena on, että mikroartikkelin voisi kirjoittaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin tavallisen artikkelin. Sen keskeinen idea on esittää yksi asia lyhyesti ja selkeästi. Mikroartikkelin kirjoittaminen on metodi, jolla kirjoittaja tai kirjoittajaryhmä pääsee nopeasti kehittelemiään ideoita julkisesti. Mikroartikkeleista voidaan saada nopeasti vertaispalautetta ja jatkoideoita. Saatu palaute ohjaa kirjoittamista alkuvaiheessa, kun muutosten tekeminen on vielä mahdollista ja helppoa. Mikroartikkeista voidaan rakentaa myös useiden mikroartikkeleiden kokonaisuuksia.

Mikroartikkelista tai niiden ryväksistä voi jatkotyöstää pitkiä artikkeleita tai mikrokirjoja.

Mikroartikkelien arvoa on helppo testata parvilla, mutta myös perinteisemmin kollegoilla. Mikroartikkelin tai parin lukemiseen menee vähän aikaa. Mikroartikkeli on myös hyvä tapa harjoitella tiivistä kirjoitustyyliä. Mikroartikkeleita tai näiden jatkojalostusta voi tehdä wikissä, jolloin myös kehitysprosessissa on mahdollista saada palautetta parvilta.


Ketterää julkaisemista on pohtinut Miia Kosonen Verkkoyhteisöt –blogissaan. Agile publishing – jutussaan hän toteaa, että ketterän julkaisemisen perustana on verkostoitumisen reaaliaikainen hyödyntäminen. Aiheeseen liittyvät keskustelut kirjataan sellaisenaan wikiin. Tällä tavoin tehty dokumentointi on kohtuullisen helppoa. Aavistus reaaliaikaisen vuorovaikutuksen rikkaudesta ehkä katoaa, mutta toisessa vaakakupissa on valmis artikkelin aihio.


Mikrokirja

Kokkonen tarkastelee blogissaan myös mikrokirjaa. Hänen mukaansa mikrokirja on lyhyistä tekstikokonaisuuksista koostettu kokonaisuus, joka julkaistaan verkossa, fyysisenä kirjasena tai molempina. Mikrokirja julkaistaan suhteellisen pienellä toimitustyöllä käyttämällä hyväksi olemassa olevia mikroartikkeleita ja/tai blogiposteja.

Mikrokirjan tarkoitus on olla yksittäistä mikroartikkelia tai blogipostia laajempi katsaus johonkin aiheeseen. Mikrokirja on kuitenkin enemmän työväline kuin loppuun hiottu julkaisu. Se on lähempänä working paperia kuin toimitettua kirjaa. Ajatuksena on avata kirjoittamista julkaisun muodossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Mikrokirjan hyötyjä ovat
- Uuden tyyppinen löydettävyys. Mikrokirja jää eri tavalla eloon kuin esimerkiksi parikymmentä hajanaista blogiviestiä.
- Jaettavuus. Mikrokirjaa on helppo jakaa joko fyysisenä kappaleena tai pdf:nä verkossa.
-“Salonkikelpoisuus”. Mikrokirja on “enemmän” julkaisu kuin blogiviesti. Tämä pitää paikkansa ainakin vielä. Mikrokirja on helpompi mieltää “oikeana” julkaisuna.
- Nopeus. Mikrokirjan avulla kirjoittaja pääsee kokeilemaan ideoitaan sekä ideoiden kokonaisuutta tavallista kirjan kirjoittamisprosessia nopeammin.
- Mikrokirjaa voi jatkokehittää perinteiseksi artikkeliksi tai kirjaksi.
- Mikrokirjan kehittely voidaan tehdä avoimesti wikissä.



Lähteet
- Kokkonen, Juhana, Mikroartikkeli avoimessa tutkimuksessa, osoitteessa http://juhana.org/tag/mikroartikkeli . haettu 5.9.2009
- Mikä on mikroartikkeli, Tutkimusparven mikroartikkeli osoitteessa http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Mik%C3%A4_on_mikroartikkeli , haettu 5.9.2009
- Verkkoyhteisöt –blogi ositteessa http://verkkoyhteisot.blogspot.com , haettu 5.9.2009