Tietoa lukupiireistä ja lukupiiriohjeita on toistaiseksi löytynyt lähinnä yliopistojen ja korkeakoulujen nettisivuilta. Lukupiirejä käytettään niissä kurssien ja kirjatenttien suorittamiseen. Tälle sivulle on koottu joitakin lukupiirien käynnistämisen ja toiminnan tueksi tehtyjä lukupiiriohjeita. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus poimia niistä ideoita Action Reading -ohjelmien toteutukseen.

Virtuaalinen lukupiiri -toimintamallia käsitellään ja kehitellään omalla vikisivulla, jonne pääset edellä olevasta linkistä.

Wikiopiston lukupiiriohje


Wikiopiston sivuilla on lukupiiriohje, joka löytyy osoitteesta http://fi.wikiversity.org/wiki/Lukupiiriohje. Tässä ohje on hieman muokattuna:

Lukupiirit ovat mitä parhain vaihtoehto itsenäiselle kirjojen lukemiselle. Kokoontumiskerroilla keskustellaan ja vaihdetaan ajatuksia luetusta alueesta. Lukupiirejä on monenlaisia ja alla on joitain käytäntöjä, joita tilanteen mukaan voi muovata ja yhdistellä.

Useimmiten kaikki lukupiiriläiset lukevat samat tekstit, mutta lukupiiri voi myös rakentua niin, että vain osa osallistujista on lukenut kullakin kerralla käsiteltävän teoksen. Näin on mahdollista jakaa työmäärää ja käsitellä useampia kirjoja lukupiirin puitteissa. Jos kaikki eivät ole lukeneet käsiteltävää tekstiä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että alustuksissa todella referoidaan alueen keskeinen sisältö ymmärrettävällä tavalla. Tällöin myös kommenttipuheenvuoro (ks. alla) on tarpeellisempi, ja alustusten on hyvä olla muiden lukupiiriläisten saatavilla kirjallisessa muodossa jo ennen kokoontumista.

Alustukset

Kirja tai kirjat jaetaan mielekkäästi osiin ja osat jaetaan lukupiiriläisten kesken alustettavaksi. Alustus on kirjallinen referaatti luetusta alueesta joka sisältää mielellään kuitenkin myös tulkintaa ja reflektiota. Aikataulusta riippuen yhdellä tapaamiskerralla voidaan pitää 1-2 alustusta. Tapaamisella alustuksen pohjalta annetaan suullinen esitys. Alustus voi sijoittua kokoontumisen alkuun, jolloin alustaja esittelee kaiken sanottavansa ensin ja sitten seuraa vapaa keskustelu. Toinen vaihtoehto on, että alustus keskeytetään välillä kysymysten, kommenttien tai keskustelun ajaksi, minkä jälkeen alustaja taas jatkaa.

Keskustelu voi myös rakentua vapaammin esimerkiksi siten, että kaikki lukupiiriläiset miettivät valmiiksi joitain kysymyksiä tai erityisen tärkeitä kohtia tekstistä, joista haluavat keskustella. Kattava suullinen alustus ei välttämättä ole tarkoituksenmukainen esimerkiksi silloin, kun alustus on kirjallisena etukäteen luettavissa.

Kommenttipuheenvuoro

Jos keskusteltavaan alueeseen on tarkemmin perehtynyt kaksi henkilöä, niin toinen on varsinainen alustaja ja toinen esittää kommenttipuheenvuoron. Tämäkin käytäntö toimii parhaiten, jos alustukset ovat lukupiiriläisten luettavissa etukäteen. Tällöin kommentoija voi valmistella oman puheenvuoronsa pitäen silmällä alustusta. Kokoontumiskerralla hän toimii eräänlaisena "opponenttina" nostaen esille asioita ja näkökohtia, jotka alustaja on saattanut jättää kertomatta.

Pöytäkirja

Usein on hedelmällistä, että joku kirjaa ylös keskustelua, jota kokoontumisella on käyty. Tätä varten on hyvä valita jokaiselle tapaamiskerralle pöytäkirjanpitäjä joka kirjaa ylös mielenkiintoisimmat ja hyödyllisimmät keskustelut. Myös pöytäkirjan on hyvä olla yhtenäinen teksti (ei siis ranskalaisia viivoja) ja siinä voi olla mahdollisesti vielä pöytäkirjanpitäjän omia huomautuksia.



Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen luku- ja opintopiiriohjeet


Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on tehtyohjeet luku- ja opintopiirityöskentelyyn. Ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/fil/opiskelu/lukupiiriohje. Seuraavassa on poimintoja näistä ohjeista:

Lukupiiri on ryhmässä toteutettu oppimisprosessi, jonka aikana opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan ennalta valitusta kirjallisuudesta. Lukupiiri on vaihtoehtoinen tapa oppia yhdessä yksilöopiskelun sijaan. Lukupiiri on parhaimmillaan opiskelua motivoivaa ja näin oppimista edistävä tapa opiskella.

Opiskelumuotona lukupiiri vaatii sitoutumista ja kykyä toimia ryhmässä. Se edistää keskustelutaitoja sekä edistää kirjojen ja tekstien lukemisen tekniikoita. Kaiken kaikkiaan se, että yrittää kertoa ajatuksistaan muille opiskelijoille, on omiaan edistämään omien ajatusten jäsentämistä sekä kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia. Onnistuessaan lukupiiri on hieno tapa oivaltaa ja ratkoa ongelmia yhdessä.

Lukupiirin perustamiseen tarvitaan asiasta innostuneita, motivoituneita ja sitoutumiseen valmiita opiskelijoita.

Kirjojen lukemisen yhteydessä on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa.
Kukin laatii noin viiden, kuuden liuskan mittaisen kirjallisen alustuksen valitsemastaan teoksesta. Alustuksien ei tule olla referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Alustuksen loppuun on mielekästä liittää muutamia kysymyksiä ja ehdotuksia keskustelun aiheeksi jotta lukupiirissä tapahtuva keskustelu saataisiin vaivatta käyntiin.

Lukupiiri kokoontuu 3-6 kertaa – riippuen siitä, kuinka monta osanottajaa ryhmässä on. Jokainen kerta alkaa 15-30 minuuttia kestävällä alustuksella. Kirjalliset alustukset on joko monistettu etukäteen tai lähetetty sähköpostin liitetiedostona ryhmän jäsenille hyvissä ajoin. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, niin ei ole tarkoituksenmukaista, että tapaamisessa alustaja lukisi alustustaan suoraan paperista. Kaikin puolin järkevämpää on, että alustaja esittelee käsiteltävää teosta vapaasti ja problematisoiden sekä tekee tämän lisäksi mahdollisia lisähuomautuksia edeltä käsin jakamaansa alustukseen.

Alustuksen jälkeen keskustellaan puheenjohtajan johdolla noin kaksi tuntia. Alustuksen pitäjä toimii tapaamisissa puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti keskusteluun. Keskusteluissa kannattaa pitäytyä tieteenalaan liittyvien kysymysten erityisissä kysymyksissä ja jättää muu vapaamuotoinen keskustelu tapaamisten ulkopuolelle.

Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa sihteeri jona jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan. Pöytäkirjasta tulee ilmetä keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne.




Valtio-opin lukupiiriohjeita


Osoitteessa http://klassikot.blogspot.com on esitetty lyhyt johdanto lukupiirin tarkoituksesta, lukutavoista ja työjärjestyksestä. Seuraavassa ohje on lyhennettynä

Lukupiirin tarkoitus on avata keskustelua ja vaihtaa ajatuksia niiden tekstien pohjalta joita kussakin piirissä käsitellään. Oppimisprosessi sisältää siis kriittisen ja kommentoivan keskustelun mahdollisuuden. Lukupiiri voi antaa tuntumaa myös yleisemmin ryhmässä tapahtuvaan asioiden ja tehtävien käsittelyyn. Kysymisen ja vastaamisen, vastustamisen ja puolustamisen käytäntöjen tulisi kuulua tiiviisti lukupiiriin.

Kuinka lukea tekstejä lukupiirissä?

- Tekstimäärä yhtä kahden tunnin istuntoa kohti on noin 30-40 sivua. Jos kyse on vaikeammasta ja haastavammasta tekstistä on teksti lyhyempi. Teksti tulisi lukea läpi sellaisella intensiteetillä, että tekstin argumentit ja pääkohdat jäävät lukijalle sillä tavoin mieleen, että lukija kykenee avaamaan suunsa aiheesta lukupiirin kokoontumisen aikana.
- Tekstiä luettaessa on hyvä käyttää apunaan kynää tärkeiden kohtien alleviivaamiseen ja muistiinmerkintöjen tekemiseen. Käsin tai koneella kirjoitettu referaatti tai pääkohtien tiivistys erilliselle paperille/koneelle auttaa mahdollisen esseen kirjoituksessa. Vieläkin hyödyllisempää on, jos vaivautuu kirjoittamaan muistiinmerkintöjä luetusta tekstistä. Muistiinpanojen kautta voi lukija rakentaa todella omakohtaista suhdetta ko. tekstiin.

- Ennakkoluuloton ja kriittinen asenne ovat molemmat välttämättömiä lukupiirissä tapahtuvalle lukemiselle. Teksti kannattaa lukea ”hereillä” – tai toisin sanoen sitä ei kannata lukea, jos tekstin kanssa ei jaksa tehdä pientä ajattelutyötä. Tekstille tulee esittää eritasoisia kysymyksiä, ei vain antaa tekstin viedä mukanaan.

Lukupiirin työjärjestys on seuraavanlainen.

- Jokaista lukupiirin kokoontumiskertaa varten luetaan sovittu määrä tekstiä.

- Jokaista istuntoa varten sovittu henkilö tai henkilöt (riippuen määrästä) valmistavat 20 minuutin (so. n. 3 liuskan) alustuksen käsiteltävästä tekstistä. Teksti laaditaan mieluiten luettavaksi, ei ainoastaan ranskalaisia viivoja, mutta tarvittaessa näitä voidaan käyttää. Oleellista on pyrkiä laatimaan lyhyt tiivistys siitä, mitä tekstissä yritetään sanoa so. mikä tekstin sisältö on. Toisin sanoen lyhyt referaatti tekstistä on varsin toimiva ratkaisu. Alustuksen tarkoitus on mahdollistaa lukijoille pääsy tekstin sisään ja aloittaa varsinainen keskustelu aiheesta. Alustus voidaan rakentaa myös muutamien pitempien sitaattien (esim. 5 – 10 riviä) ympärille, joiden kautta tekstiä avataan ja tulkitaan. Alustuksen tulisi olla mahdollisimman asiapitoinen ja sisältää harkitusti omien mielipiteiden esittämistä.

- Istunnon kulussa ja keskustelussa koko lukupiiri on vastuussa käsittelyn onnistumisesta. Tyhmiä kysymyksiä on olemassa, mutta niitä saa esittää leimautumatta tyhmäksi. Lukupiiri pyrkii aina myös rentouteen, yhteisen tiedon iloiseen synnyttämiseen ja omien assosiaatioiden jakamiseen.


Kulttuurituotannon koulutusohjelman lukupiiriohjeet


Ohjeet ovat netissä osoitteessa https://pro.humak.edu/humakpro/humak/320663/Tenttikirjallisuuden-suorittaminen.pdf Seuraavassa ohjeet ovat hieman muokattuina:

Lukupiiri tarkoittaa pienryhmää, joka yhdessä perehtyy opiskeltavaan kirjallisuuteen. Opiskelutapoina ovat ryhmän jäsenten tekemät kirjalliset alustukset, niihin liittyvät keskustelut sekä alustusten ja keskustelujen pohjalta tuotetut kirjalliset muistiot.

Lukupiiritoiminta on erinomainen työskentelyväline erityisesti silloin, kun halutaan pohtia syvällisemmin kirjatiedon esiin nostamia näkökulmia. Lukupiirissä osallistujat voivat kuvailla aihetta syventäviä ja tarkentavia omia kokemuksiaan, tulkita kirjassa esitettyjä teorioita, väitellä kirjoissa esiin tulleista näkökulmista jne. Tavoitteena on siis yksinkertaisesti luetun tekstin ymmärtämisen syventäminen. Lukupiiritoiminnan avulla vältetään näin myös mekaanista tiedon pänttäämistä ja kopioimista.

Lukupiiriin valmistautuminen ja sen toteuttaminen

Lukupiiriin valmistaudutaan siten, että jokainen jäsen perehtyy lukupiirissä käsiteltävään kirjaan/käsiteltäviin kirjoihin huolellisesti ja miettii samalla, millaisia kirjassa esitettyjä asioita hän haluaa nostaa esille lukupiirissä. Erityisesti kannattaa keskittyä kohtiin, joita ei ole ymmärtänyt, joista on eri mieltä tai ilmiöihin, joista haluaa kuulla toisten lukupiiriläisten omia kokemuksia tai mielipiteitä. Jokainen kirjoittaa omasta teoksestaan alustuksen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Jokainen ryhmäläinen toimii vuorollaan puheenjohtajana eli tekee alustuksen valitusta kirjasta/lähdemateriaalista ja toimittaa sen ryhmän jäsenille hyvissä ajoin ennen lukupiirin kokoontumista. Jokainen toimii myös vuorollaan sihteerinä eli kirjoittaa muistion alustuksen jälkeen käydystä keskustelusta.

Lukupiirin toteuttamiselle on useita eri vaihtoehtoja. Niitä voidaan soveltaa osallistujien, tilanteen ja aiheen mukaan. Lukupiiriä voidaan toteuttaa joko niin, että kaikki perehtyvät samaan teokseen tai sitten yhteisenä on pelkkä aihe ja ryhmän jäsenet ovat tutustuneet aiheeseen erilaisten lähdemateriaalien kautta. Lukupiirin tavoitteena on ajattelua rikastuttava kriittinen keskustelu ja erilaisten näkökulmien esittäminen.

Mikäli kaikki lukupiirin jäsenet lukevat saman kirjan, niin jokainen tekee kirjasta noin 3 sivun kirjallisen esittelyn siten, että noin yhdellä sivulla kuvataan lyhyesti kirjan keskeisin sisältö. Kahteen sivuun mahdutetaan kirjoittajan omasta mielestä kirjan merkittävin ajatus; sellainen asia, joka herätti lukijassa erityistä mielenkiintoa ja uusia ajatuksia tai toiminnan malleja.

Kirjaesittely tulee laatia “minäkieliseen” muotoon, sen tulee olla kirjan kirjoittajan ja lukijan välistä tiivistettyä vuoropuhelua. Tarkoituksena on kytkeä kirjan lukijalle keskeisin sanoma oman toiminnan todellisuuteen. Näin ollen tekstissä tulee esiintyä myös lukijan omaa kokemuksellista tietoa ja ajattelua.

Teoksen kirjallinen esittely ei saa olla kirjaa toistava referaatti, vaan minäkielelle käännetty kirjassa esiintyneen ilmiön tai ajatuksen kokemuksellisuuteen perustuva ihmettely. Näin ollen, vaikka jokainen lukee saman kirjan, kirjalliset esittelyt saattavat olla hyvinkin erilaisia. Kirjoittaja esittelee ajatuksensa lukupiirille (=toimii lukupiirin puheenjohtajana), esittelyn kesto on noin 20 minuuttia. Kirjoittajan alustuksen jälkeen lukupiirin jäsenet käyvät alustajan esille nostamasta ilmiöstä dialogista keskustelua. Puheenjohtajana toimivan alustajan tehtävänä on rajata keskustelu käsiteltävään teemaan ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan on myös pyrittävä siihen, että kaikki osallistuvat keskusteluun. Oleellista keskustelussa on pitäytyä mahdollisimman hyvin käsiteltävässä aiheessa.

Lukupiirille valitaan kirjuri/sihteeri, joka kirjoittaa 23 sivun mittaisen muistion aiheesta käydystä keskustelusta. Muistioon kirjataan olennaiset keskustelun teemat, ratkaisemattomat ongelmat, uudet ideat, erilaiset näkökulmat jne. Keskustelua ei ole tarpeen kirjata yksittäisten henkilöiden kommenttien tasolla, vaan oleellista on raportoida keskustelluista teemoista ja johtopäätöksistä yhteenvedonomaisesti.

Jokaista esittelyä varten pidetään erillinen lukupiiri ja jokainen lukupiirin jäsen toimii vuorollaan sekä alustajana että kirjurina; jokaisen opiskelijan tuotoksena on siis minäkielinen kirjaalustus sekä yksi lukupiirissä käydyn keskustelun muistio. Opiskelija voi toimia myös oman alustuksensa kirjurina, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Yhden lukupiirin ajallinen kesto on noin 12 tuntia.

Lukupiiri voi perehtyä myös useampiin tiettyä aihetta käsittelevään kirjaan ja sanallistaa yhden yhteisen kiinnostavan, suhteellisen rajatun aiheen (esim. yhteistoiminnallinen oppiminen vuorovaikutuksen lisääjänä). Kukin lukupiirin jäsen voi valita minkä tahansa aihetta koskettelevan teoksen kuitenkin siten, että jokaisella jäsenellä tarkastelun kohteena on eri kirja. Muutoin lukupiirin ohjeet ovat samat kuin edellä.



Opintopiiriopas


Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksella työskentelevät KM Mari Murtonen ja KM Nina Haltia ovat tehneet opintopiirioppaan, joka löytyy osoitteesta http://users.utu.fi/marimur/Opintopiiri.htm.
Seuraavassa on poimintoja oppaassa esitetyistä näkemyksistä ja ohjeista:

VAPAAEHTOINEN TYÖYHTEISÖ

Opintopiiri-käsitteellä ei ole mitään tiettyä vakiintunutta merkitystä, vaan sitä käytetään kuvaamaan mitä erilaisimpia ryhmiä. Opintopiirin voi määritellä esimerkiksi "vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvaksi työyhteisöksi, jonka toiminnan tarkoituksena on jäsenten opintarpeen tyydyttäminen edeltäpäin laaditun ja hyväksytyn opintosuunnitelman mukaan" (Ryhmätyön käyttö koulutuksessa 1987, 178).

OPISKELIJALÄHTÖISYYS

Opintopiirin lähtökohtana on opiskelijoissa syntyvä halu muodostaa ryhmä, jossa opiskellaan omien toiveiden ja intressien pohjalta. On tärkeää, että jokainen opintopiirissä sitoutuu ryhmän tavoitteisiin ja on todellakin innostunut asiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija itse omatoimisesti hakeutuu piiriin. Opintopiirin ideaan ei kuulu pakollisuus.

TAVOITTEET JA SITOUTUMINEN

Tavoitteellisuus on opintopiirin toiminnan kulmakivi. Ryhmän perustehtävän on oltava määritelty ja mahdollisimman selvä kaikille piiriläisille, kun varsinainen työskentely alkaa. Toisena onnistumisen edellytyksenä on se, että jokainen ryhmän jäsen omalla tahollaan sitoutuu tähän tehtävään ja on valmis antamaan oman panoksensa opintopiirin työskentelyyn. Ryhmä voi tukea ja edistää siihen kuuluvien yksilöiden oppimista, mutta yksittäiset ryhmän jäsenet ovat kukin kuitenkin itse viimekätisessä vastuussa omasta oppimisestaan.

Jokaisen ryhmään tulijan on tehtävä itselleen selväksi se, miten paljon ja millaista työskentelyä opintopiirissä odotetaan. Jokaisen olisi hyvä esittää itselleen kysymys: "Olenko todella valmis antamaan ryhmälle sen tarvitseman ajan ja panostuksen?" Erittäin oleellinen on lisäksi kysymys "Olenko todella kiinnostunut opintopiirin aiheesta?"

RYHMÄN NORMIT

Samalla kun keskustellaan ryhmän tavoitteista, on hyvä puhua myös ryhmätyöskentelyn pelisäännöistä, ryhmän normeista. Normit on hyvä tehdä tietoisiksi, sillä joka tapauksessa ryhmälle muodostuu sen toimintaa sääteleviä normeja yllättävänkin nopeasti ryhmän aloitettua toimintansa. Normit ovat joko julkilausuttuja tai -lausumattomia toimintaohjeita, joiden mukaisesti ryhmän vuorovaikutus tapahtuu.

Opintopiirin kannalta on tärkeää, että ryhmän normit tukevat tarpeeksi oppimista ja siihen liittyviä suorituksia. Riittävän korkea työmoraali on opintopiirin onnistumisen edellytys.