Esimiesten ja kollegojen coachingtaitojen kehittäminen


Tälle sivulle tulee tietoa ja kokemuksia Action rading -menetelmällä totetetusta coachingtaitojen kehittämisohjelmasta.


Kevään 2009 aikana on käynnistynyt kuusi pilottiryhmää, joissa kehitetään osanottajina olevien esimiesten ja kollegojen coachingtaitoja. Pääosa ryhmistä on organisaatiokohtaisia. Yksi ryhmistä koostuu eri organisaatioissa työskentelevistä henkilöstöasiantuntijoista. Ryhmien koko on 5...7 henkilöä. Organisaatiokohtaisista ryhmistä kaksi on luonnollisia ryhmiä, joissa on mukana ryhmää johtava esimies alaisineen. Muissa ryhmissä osanottajat oat eri puolilta organisaatiota. Kahdessa ryhmässä kaikki osanottajat ovat esimiestehtävissä.


Pilottiohjelman rakenne

- Aloituspalaveri (1 … 2 tuntia)
- Kirjallisuuteen perehtyminen (1…3 kuukautta)
- Palaveri, jossa esitellään kirjojen avulla opittuja asioita ja työstetään henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat (puoli päivää … päivä)
- Soveltaminen ja harjoittelu ( 2…3 kuukautta)
- Kokemustenvaihto- ja arviointipalaveri (puoli päivää)


Tukitoimenpiteet

- Lukemista tukeva ja ohjaava tehtävä/työkirja/lukupäiväkirja
- Osanottajien keskinäinen kahdenkeskinen sparraus tai coaching
- Keskustelut ohjaavan coachin kanssa
- Wikityöskentely

Luettava kirjallisuus

Yhdessä ryhmässä kaikilla on luettavana sama kirja. Kahdessa ryhmässä jokainen lukee eri kirjan. Muissa ryhmissä kirjoja luetaan pareina ja kolmen henkilön pienryhminä.

Ohjelmassa käytettävät kirjat ovat
- Bacon, T.R. and Spear, K.I., Adaptive Coaching
- Downey, M., Effective Coaching
- Flaherty, J., Coaching. Evoking excellence in others
- Orem, S.L., Binkert, J. and Clancy, A.L., Appreciative coaching
- Starr, J., The coaching manual
- Whitmore, J., Coaching for performance
- Zeus, P. and Skiffington, S., The complete guide to coaching at work


Lukupäiväkirja

Lukemisen tueksi osanottajat saavat lukupäiväkirjan, johon sopivin välein kirjataan esiin tulleita ideoita ja ajatuksia. Lukupäiväkirjaa voi toteuttaa joustavasti itselle sopivalla tavalla esimerkiksi jokaisen lukurupeaman jälkeen, yksittäisen luvun lukemisen jälkeen tai reaaliaikaisesti lukemisen aikana. Tällä tavoin tehdyt muistiinpanot antava hyvän pohjan suunnitelupalaverissa käytäville keskusteluille ja henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien tekemisele. Lukupäiväkirjan voi myös toteuttaa sähköisesti osanottajien käyttöön perutettavassa wikissä tai omassa tekstinkäsittelyohjelmassa.

Lukupäiväkirja, jota jokainen muokkaa ja kopioi itselleen tarpeen mukaan, sisälttä kolme kysymystä tai tehtävää:

1. Mitä mielenkiintoisia ja käyttökelpoisilta tuntuvia asioita, ajattelutapoja tai toimintatapoja kirjasta tulee esiin?

2. Arvioi omaa toimintaasi viimeisten 3…12 kuukauden aikana näiden kirjassa esitettyjen asioiden valossa.
- Mitkä ovat toimintatapasi parhaita puolia?
- Missä asioissa on selvästi parantamisen mahdollisuuksia?

3. Mitä kirjassa esitettyjä asioita voisit kokeilla omassa toiminnassasi? Minkälaisissa tilanteissa niistä olisi hyötyä? Mitä hyödyntäminen tarkoittaisi käytännössä?

Osanottajat toistensa valmentajina, sparraajina ja coacheina

Osanottajat sparraavat/coachaavat/valmentavat toisiaan muutaman kerran lukemisen aikana. Jokainen osanottaja toimii sekä valmentajana että valmennettavana. Valmentaja ja valmennettava eivät kuitenkaan toimi vastavuoroisesti toistensa valmentajina, vaan roolin vaihtuessa myös pari vaihtuu. Näin keskusteluissa voidaan helpommin keskittyä valmennetavaan ja hänen kokemuksiinsa.

Valmentajat vastaavat keskustelujen käynnistämisestä ja ovat aktiivisia, ottavat yhteyttä ja kyselevät, mitä mielenkiintoista valmennettava on siihen mennessä löytänyt lukemastaan kirjasta.

Wikin käyttö aktivoi kokemustenvaihtoa ja yhteistyötä

Ryhmän käyttöön voidaan perustaa wiki, johon tehdään ensin lukupäiväkirjat ja ohjelman edetessä myös henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat ja kuvaukset kehittämiskokemuksista . Wiki on vain ryhmän jäsenten ja action reading coachin nähtävissä.

Tekemällä lukupäiväkirja wikiin, jossa se on reaaliaikaisesti ryhmän muiden jäsenten nähtävissä ja kommentoitavissa, käynnistetään kokemustenvaihto jo kirjallisuuteen perehtymisen aikana.


Ensimmäinen palaveri kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen



Henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat



Käytäntöön viemistä, kokeilua ja kokemuksista oppimista tukevat tehtävät



Arviointi- ja kokemustenvaihtopalaveri



Havaintoja ja kokemuksia pilottiohjelmien toteutukses perusteella



.